Nottinghill carneval!=D Ja huvipuistossa!!=D

Nyt onkin ollut niin kiirettä, et on jääny kirjottamiset pidemmältä ajalta. Huomenna aamulla se mun kaveri Suomesta sitten tulee!! Niin se aika on vierähtäny!!  No siis kun hän on täällä, jää kirjotaminen kans varmaan kokonaan viikoks…

 

Nyt siis maanantaihin. D meni jo sunnuntai-iltana serkkunsa luo, että he tekisivät toistensa hiukset. Maanantain hän oli siis vapaalla. Minulla meni koko aamu siinä, että kylvyn ja ruuan jälkeen laitoin lasten hiukset! Siis L:nkin, ja letitin sillee "nurinpäin".  Tuli tosi hyvä, mut viel vähän pörrönen tyvestä ja reunoista…  Niitten hiusten purkamiseenkin menee ikuisuus… Miten V onkaan saanut tehtyy molempien hiukset niin nopeesti aamusin… Tai no eihän sen oo L:n hiuksii tarvinu tehä klo 9 mennes, kun L on ollu aina aamupäivät kotoon. Mut nyt kun L menee "kouluun", niin molempien pitää olla aamul valmiit ennen ysii. Onneks L:n hiukset voi tehä edellisenä iltanakin, koska pysyy siistimpänä nukkuessa, kun A:n hiukset. Ja D voi nopeempana tehä L hiukset, jos tarvii aamul tehä.

 

Hiustenlaiton jälkeen mulle tulikin jo taas kiire, kun piti syödä ja käydä suihkus. Oli tunti aikaa. Lähin jonkun 10 min. myöhäs, kun sit kun olin lähös, äiti viel alko kattoo mun varustusta ja ehdotti et laitan rahat ja hänen puhelimensa taskuihin (farkuissa oli vetoketjulliset taskut) ja aloin nit sit venkslaa. Otin siis äidin kännykän, et jos ei D:n kaa löydetä toisiamme, niin voidaan soittaa. Meiän piti siis tavata Holland Parkin metroaseman eessä puol yksi.

 

Mä olin asemalla sen kymmenen minuuttia myöhässä, ja D:tä ei näkyny missään. Asemalla jakoivat karttoja karnevaali-alueesta, ja sitä siinä tutkaillessa, risteyksessä, poliisi/muu turvamies/opas tuli kysyy oonko eksyny. Varmaan näytin ihan paniikissa olevalta, kun olin paniikissa, et missä D!  Yritin soittaa D:lle, mut se meni vaan vastaajaan. Aattelin et nytkö sil on akku loppu. Kännykkään oli tullu vieraasta kännykkänumerosta soitto, joten mietin, et se on ehkä D:n serkun numero, ja koitin soittaa siihen, mut sekin oli pois päältä. Olin vähän huolissani, kun kello oli jo yks. Sit joku kymmentä yli varmaan D huus mua toiselta puolen tietä, ja ne oli vast tullu asemalle… En ollu tunnistaa, kun D:llä oli nyt otsatukka. Sopi kyllä tosi hyvin.  Ja kännykkä ei tietenkään toiminu metrotunnelissa, minkä tajusin myöhemmin. No ei kaikki metrot mee koko ajan maan alla, joten jossain kohin kuuluukin.

 

Lähettiin uudestaan metroon ja saatiinkin matkustaa jonkun aikaa ja vaihtaa metroo kerran, kun haluttiin päästä Queen’s Parkille. Mulle oli vähän epäselvää, et miks, koska en ymmärtänyt D:n ja sen serkun puheesta juuri mitään, kun puhuivat niin nopeesti…

 

Sit kun sinne pästiin, siel oli jotain D:n serkun tuttuja, jotka oli paikalla auton kaa, ja myivät takakontista limuja ja kaljaa. Niillä oli myös yks tosi sulonen pikkutyttö mukana!  Me lähettiin D:n, sen serkun ja tytön kaa kävelee lähemmäs karnevaalialuetta. Ruuanlaittajia oli paljon, musiikki pauhas ja pillien ja muitten vinkutötteröitten myyjiä löyty. Kohta takas autolle, ja sit tytön isä ja muutakin porukkaa tuli matkaan. Niin oli siel pari pikkupoikaakin, mut ne jo vähän vanhempia. Mentiin pidemmälle, lähemmäs karnevaalitietä. Sit poliisit oli sulkenu väylän, ja oltiin puristuksissa ihmismassassa. Eka kuorma-auto musiikkivehkeineen ajo kulman takaa, ja tanssijat perässä. Yritin kurkkia ihmisten takaa, ja yritin myös tähtäillä kameralla jonnekin pukujen suuntaan, mikä oli hankalaa… No koht poliisit päästi ihmiset menee, ja käveltiin noin 200m., kunnes tuli uus poliisisulku.  Mulla ei ollu hajuukaan, mikä siin oli ideana…

 

Seuraavaks alko aidattu keskiväylä, ihmiset oli reunoilla ja tanssijat ja kuorma-autot menivät keskellä. Katu oli pitkä, niin et päästiin liikkuu pitkän matkaa, mut heti kun halus ylittää kadun jossain, piti oottaa et poliisit päästää. Ne sulki ja avas meno väyliä… Hassuu kun ei saanu vapaasti liikkuu… Siinä kohdissa ymmärrän, missä piti ylittää katu karnevaaliporukan läpi, mut muuten oli vähän hassuu. Kai se sit niin toimi parhaiten… Koko ajan sai kattoo tarkkaan et missä tutut menee, niin paljon oli ihmisii ja kaikki kiinni toisissaan. Inhoon tollasii ahtaita paikkoja!

 

Yhessä talossa oli tosi leveet ikkunalaudat ulkopuolella, ja parilla laudalla tanssikin porukkaa!  Seuraavaks näin ratsupoliiseja, ja saatoin vaan ihmetellä, et miten hevoset voikaan olla niin rauhassa kaiken hälinän keskellä.

 

Pikkutyttö oli ollu koko matkan isänsä olkapäillä ja se rupes nukkuu siel!  Lähettiin viemään tyttöä takas autolle.

 

Jotkut oli paikalla lastenvaunujen ja ihan vauvojen kaa, mitä en ymmärtäny…

 

Kun myöhemmin mentiin takas, D ja sen serkku bongas tanssijoista tuttuja, ja kohta oltiinkin tanssijoiden kanssa kulkueessa!!  Siellä tanssittiin!! Takastulo olikin sitten tosi helppoa, karnevaalikulkueen aitojen sisäpuolella. Paljon nopeempaa, kuin jos oltais tehty tietämme yeisön joukossa, ihmismassassa.

 

Sit hengattiin D:n serkun kavereiden auton luona jonkun aikaa. Pikkutyttö oli sulonen, kun piti mua jo aiemmin päivällä välil kädestä, ja nytkin tuli tanssii mun kaa auton viereen ja jutteli mulle kaikkee. Tutki myös mun käsilaukun ja otettiin toisistamme valokuvia mun kameralla.

 

Illemmal alko tulla tosi kylmä. Päiväl viel tarkeni suht hyvin topilla, mut illal ei rittäny se yks pitkähihanen paitis, mikä mul oli mukana.

 

Kotimetroasemalla oltiin joskus ysin jälkeen. D ei päässy portista ulos, kun oli ostanu vaan kahen vyöhykkeen lipun, ja ois tarvinu kolmen. Kiltti setä kuitenkin päästi hänet läpi, ja toinen setä sitten alko juttelee mulle,et miks en oo neuvonu kaveriini ostaa oikeeta lippuu. Se mies sit jäi juttelee meiän kaa pitempääkin. Tai D oli ihan innoissaan puhumassa ummet ja lammet… Joten siihen jumiuduttiin varmaan yli puoleks tunniks. D kerto avoimesti myös meiän asuinpaikan ja kun ukko sanoi jotain, et vois soittaa joskus, niin D oli antamas perheen äidin puhelinnumeroa. Mä sit kysyin D:ltä, et mitä mies sillä tekee, ja D sano et oli luullu, et äiti anto puhelimen ja liittymän mulle kokonaan… No sit D anto kotinumeromme, ja käski kirjottaa lappuun mun nimen… Kun lähettiin vihdoin kotia kohti, kysyin, et miks anto mun nimellä numeron. Sano, et kun hän on naimisissa! Ja niin on mieski! No ihan kuin vaan, eipä oo ukosta mitään kuulunu… Tosiaan on ukko, niin paljon mua vanhempi. Ja jotain se selitti, et mulle pitäs mies löytää, mut ei nyt tullu mieleenkään, et ois itteään tarkottanu. Et D vaan pitäköön hyvänään!  D nyt on niin puhelias ihan muutenkin.

 

Kotona teetä lämmikkeeks ja pian nukkuu.

 

Tiistaina tehtiin sitten maanantain siivoukset. A oli aamusta iltapäivään korvalääkärillä, ja kuulee nyt paljon paremmin!  L oli tosi mustasukkanen A:lle, kun tajus vaan, et A lähti jonnekin äidin kanssa. Aamulla heräsin siihen, kun L vaan parku, kun äiti ja A oli just lähteny. Olipa taas kiva herätys…  Sit kun mummo iltapäivällä oli lähös hakee äitii ja A:ta, L meinas taas hermostuu, kun ei päässy mukaan. Päivällä oli varmaan myös jotain kiukkuumisia, joista en nyt tarkemmin muista… Sit kun kaikki olivat tulleet kotiin, lähettiin välipalojen jälkeen lasten ja D:n ja äidin kaa huvipuistoon. JEE!  Puistossa lapset meni eka pomppulinnaliukumäkeen, ja minä menin ylös niitten mukaan kattoo, et pärjäävät. Ja lopuks mäkin sit sain yhen ilmasen laskun, et pääsin alas sieltä!  Sit äiti kysy kaikkien lasten laitteiden kohalla lapsilta, et haluuvatko mennä, mut eivät halunneet. Sit äiti kysy muutaman laitteen kohalla multa, haluunko mä mennä. Yks oli aika hurjan näkönen, ja sanoin et meen jos joku tulee mun mukaan. No äiti kysy D:ltä, haluuko se kans, ja ennen ku D anto myöntävää vastausta, äiti oli sponssannu meille liput! Mentiin, ja saatiin istuu laitteessa ikuisuus ennen kuin se lähti liikkeelle. Ootti varmaan muita matkustajii. mut ketään ei ollu tulos. Muutenkin koko huvipuisto oli hiljanen, kun oli tiistai-iltapäivä, ja puisto vikaa päivää auki. Kun laite lähti liikkeelle, se tuntu tosi hauskalta, kunnes kiihdytti maksiminopeuteen!!!  Oisin varmaan tykänny muuten, mut sain puristaa käteni kipeiks, kun mietin vaan et putoon laitteesta! Siltä ihan tuntu, koska olin vauhdista nojautuneena ihan toisessa laidassa penkkiä, ja tuntu et tuun ulos penkin ja turvajuttujen välistä!  Ei ollu kivaa. Kiljuin alussa innoissani, mut kun olin sit peloissani, menin ihan hiljaseks.

 

D ei tainnu tykätä yhtään, vanno ettei enää ikinä mee mihkään vastaavaan.

 

Sit A suostu menee karuselliin, mis oli autoja ym.. L ei halunnu. Kun A:n kierrokset oli loppu, ei se halunnu tulla autosta ulos, ja äiti makso viel toiset pyöritykset sille.

 

Vieres oli tosi hurjan näkönen laite, mut positiivisella tavalla, ja sinnehän minä sitten loppujen lopuks päädyin!  Se näytti hurjemmalta kuin eka laite, koska meni paaaaaaaljon korkeemmalle, mut olikin sit itseasiassa paljon mukavampi!  Siinä kiljuin innosta koko ajan ja oli siistii nähä maisemii yli Ealingin!

 

Sit kun oltiin lähetty jo puistoalueelta, L vaan mökötti, niin kuin oli tehnyt koko päivän… Ja käännyttiin sit takas puistoon, ja A ja L, molemmat, meni viel siihen autokaruselliin, mis A oli ollu.

 

Lapset oli jo tosi väsyneitä kun päästiin kotiin, ja sn kyl huomas… Kello olikin jo kyllä paljon. Enemmän kuin normaali nukkumaanmenoaika.

 

Nyt meen nukkuu kans, koska kello on vaille kakstoista. Oisin halunnu jo aiemmin nukkuu, mut haluun myös täydentää tääl päivien tapahtumii, koska muuten en muista kaikkee. Ja ystäväni tulee huomen aamulla!!!  Joten sit jää kirjottelut viikon aikana varmaan tosi vähäsiks.

 

Kellonaika on aamu, koska silloin kirjotin osan tekstistä.

 

Lisään vielä joitain kuvia karnevaaleista ja huvipuistosta myöhemmin.

Grillaamassa

Siis mä luulin et mennään äidin kaverin luo grillaa… Ja niin mentiin, mut kyseessä olikin kunnon grillijuhlat, missä oli PALJON porukkaa!!  Oli kunnon kajarit ja musiikkia, iso takapiha ja TODELLA paljon, TODELLA hyvää grilliruokaa.  Mun lisäks bongasin yhen vaaleeihosen joukosta…

 

Kotoota lähdettäessä mietin kuumeisesti, mitä laittaisin päälleni. Tukkaan ja meikkiin en jaksanu panostaa kauheesti, ja vaatteet valitsin sen mukaan, et luultavast oon lasten kaa leikkimäs siel, vaik meinasin eka laittaa jotain parempaa päälle. Kiilakorkosandaalit kyl laitoin kun äiti laitto kans korkeet sandaalit. Eka, sit vaihto mataliin. Varmaan vaihto siks, kun piti ajaa autol yli tunnin matka. Eli paikalle saavuttaessa tuli sellanen olo, et hö. Ois voinukin laittautuu hienoks.  

 

Ja kun ruoka kerran oli hyvää, sitä meni paljon… Ja siel oli keksejä, joita äidin kaa syötiin…jonkun verran…eipä siitä nyt sen tarkemmin, et kuinka paljon… Ja pistelin viel poskeeni pienen karkkipussillisen, kun perheen lapset jako kaikille lapsille, ja kysy multa ja äidiltä, halutaaks me. Elikkä hyvä alku laihdutukselle… Siis tottakai sallin syöpöttelyn juhlissa, mut keksei meni liikaa…  Ja koska oltiin kotona vasta kasin jälkeen illal, ja sit viel lapset petiin, niin en viittiny enää lähtee pimeeseen kävelylle.

 

Tänään tajusin uuden jutun, mikä kans ei tee hyvää mun painolle. Syön joka sunnuntai perheen kaa samaa ruokaa. Mummon tekemää pekonia, makkaraa, ym…. Rasvassa paistettua. Lounas on aina sunnuntaina sama. Mut tykkään siitä kyllä.

 

Tein tänäänkin A:n hiukset, ja sanoin äidil tääl, et oon oppinu nyt letittää toisin päin. Näyttää tosi hyvältä, ja on jo vähän nopeempaakin. Äiti sit kehu, et tosi hienosti. Juhlissaki joku nainen kehu, ja illal viel äiti sano et on aika yllättyny, miten hienosti sain hiukset.  Osittain senkin takii siis, et on eri laatusta kun oon tottunu käsittelee. Ja ei kai ite saa laitettuu samanlailla. Ei A:n hiukset oo vaikeet, mut kun se välil kääntelee päätä yhtäkkisesti. L hiukset käsittelyyn joku päivä. Ne on kuitenkin taas erilaiset, en tiiä onko sit vaikeemmat vai helpommat…

 

Väsyttää vaik kello on vast kymmenen. Hyvä niin. Meen taas jo koht nukkuu.

Suunnitelmat muuttuu

Eli ei mentykään tänään kirkkoon. Eikä mennä huvipuistoonkaan.  No mut mennään viikol sit, kun äiti on ainakin ens viikon lomalla.  Syy, miks kaikki peruuntu, on se, et mennään iltapäivällä äidin kaverin luo grillaamaan. Minä meen siis kans mukaan. En tiiä tuleeko mummu ja vaari…

 

Perheen äiti olikin muuten muuttanu illalla mieltään herkuista. Eli kun olin lähös lenkille, äiti sano, ettei haluukaan mitään kaupasta.  Hyvä et jollain on hyvä itsekuri…  No mä meinaan kans nyt jättää kaikki herkut pois. Jos tekee mieli jotain ylimäärästä, syön hedelmii ja juon paljon vettä. Sillon ku tulin tänne, ja oli tosi kuuma, niin tulikin juotuu tosi paljon vettä, mut nyt on taas vähän unohtunu. Ja kun mun pitää sit ravaa vessas koko ajan, niin ei viitti juoda niin paljoo jos on menoo jonnekin.  Ja ekoina parina viikkonahan mä en syöny paljoo mitään ylimäärästä, muutaman keksin ehkä. Johtuen siitä, et en ollu ostanu ite mitään. Sit kun löysin kaupoist kaikkee hyvää, niin meni ihan överiks…  Hedelmii oon kans koko ajan kyllä syöny paljon, koska tääl on aina paljon kaikkii erilaisii!  Ja aina tulee itekin otettuu, kun lapsille pitää yrittää syöttää niit mahollisimman paljon.

 

Tänä aamuna aamupalalla laitoin lasten Weetabiksien joukkoon rusina/kuivahedelmä-sekoitusta ja tuoretta omenaa pieninä paloina. Kuivahedelmissä oli jotain, josta A ei pitäny ja kieltäyty kokonaan syömästä. Mummokin sano, et siel saattaa olla jotain joka maistuu kitkerältä tai jolatain. Sit sanoin, et syö vaan Weetabiksit, ja sain piilos syötettyy kaikki omenan palat ja muutaman rusinan. Kun A oli syöny, L sano samaa. Häneltä ei voinu rusinoita piilottaa, maisto ne, mut omenan palat söi mielellään. Ei tarvinu syöttää, ja L katto kun minä söin kaikki omat rusinani omassa aamupalassani. Sit L sano olevansa valmis, kun olin tiskaamassa, ja kun hain hänen lautasensa, se olikin tyhjä!  L oli sit lopuks syöny kaikki rusinat ja muutkin kuivahedelmät!!  Sanokohan vaan ettei maistu hyvälle, kun A ei syöny… Paljon mahollista.

 

Taas ihana aurinkoinen päivä, yli 40 C mittarin mukaan!  Toivotaan että on aurinkoinen viikko myös sit, kun kaverini on täällä. Siis tätä viikkovauhtia…  Siis tarkotan, et just oli sunnuntai, ja taas! Mut kiva et menee nopeesti, ettei oo tylsää.

 

Yks aamu oli muuten ikkunat kosteet, olikohan ollu aika kylmä yö… Eka katoin et olivat huurussa, mut oli vaan vettä. Talvel ei nää varmaan ikkunoist ulos, kun huurtuvat!  Tai voisin kuvitella et huurtuvat…

Iltalenkki

Lenkki tehty. Mulla meni just ja just se puol tuntii…  Ois siis saanu kestää pidempääkin, mut en tosiaan uskaltanu yksin lähtee mihkää pidemmälle. Kun lähin ovelta, tihkutti vähän, ja se tuntu mukavalta!  En siis aikonutkaan kääntyä takas sisälle, tai hakea sateenvarjoa, vaan petyin, kun sade vähän ajan päästä loppuikin.  Sade on kiva, kun oot lenkillä, kunhan jalat pysyy kuivina.

 

Paikka näytti muuten ihan etelän menolta!!  Siis kun alko ilta hämärtyy, ja oli sen huvipuiston valot ja musiikki, ja sit keskustan pubien musa ja kaikki valomainostaulut!! Eka kerta kun nään kaiken hämärässä. Ja ihmisii tietty liikenteessä kun on lauantai-ilta. Teki mieli päästä juhlii, kun katto tota kaikkee!!!  No ne karnevaalit, jotka on huomen ja maanantaina, on sit melko suuret… Just luin asiasta tarkemmin, ja kyseessä on Euroopan suurin karnevaalitapahtuma!!! Jonne tulee YLI MILJOONA ihmistä!!!!!!!  Harmittaa vaan vähän, kun kaveri tulee tänne vasta ens perjantaina, kun ois ollu kiva mennä tonne yhessä. Onneks täältä kuitenkin lähtee D, ja sit myös sen serkku ja jotain sen tuttui kai, ja jos V tulee. Tosi hienoo päästä näkee jotain tollasta! Koitan ottaa paljon kuvii, et saisin välitettyy tunnelmaa tännekin.  Vihdoinkin jotain menoa!!!!

 

Kello on vasta kymmenen, mutta minäpä menenkin kaikkien yllätykseksi nyt heti nukkumaan!!  Jaksaa sit karnevaalata maanantaina, kun nukkuu pari yötä hyvin!  Tuntuu kyllä et kello ois paljon enemmän, eli on täälläkin illat alkanu pimenee aikasemmin, koska sisäl oli jo tosi pimeen olosta kun tulin ennen puol ysii kotiin.

Leikkipuistossa ja uimassa!=D

Eilen oli mukava päivä lasten kanssa.  Mentiin lounaan jälkeen leikkipuistoon, D:n ja lasten kanssa. Aurinko lämmitti sopivasti.  Otin kuitenkin varmuuden vuoksi pitkähihasen pusakan mukaani, mut pääosin sen takii, et siin oli taskut, ja sain avaimen sinne hyvin. Sidoin sen lanteilleni alkumatkasta, kun L sanoi että hänkin tarvii pitkähihasen. Sanoin et eikä tarvii, et nyt on niin lämmin, et otin omani kun avain on taskussa. L sanoi olevansa kylmissään (mikä ei voinu pitää paikkansa). Vähän ajan päästä L sanoi et aurinko on liian kuuma, ja oli totta et se ei ollu iholle hyväks. Eli L otti mun pusakan päälleen.  Se oli niin sulonen siinä aivan liian isossa pusakassa.  Matkalla oli jotain raksamiehiä telineillään yhen talon päässä. Ne sit alko vislailee, mikä oli vähän hassua, kun meil oli D:n kaa lapset mukana. A sanokin miehille tuiman katseen kera, että shhh!  Vähän mua nauratti! Myöhemmin, vikassa risteyksessä ennen puistoa, nähtiin orava, joka lähti kiipee puuhun. Sit autollinen niitä työmiehiä tuli just samaiseen risteykseen ja huutelivat jotain autosta. Minä siinä yritin sit vaan pokkana selittää L:lle, joka oli mun käsipuolessa, et näätkö vielä oravaa, siellä se kiipeää…

 

Puistossa tytöt laski pari kertaa liukumäessä, ja si A meni keinumaan. L oli D:n kaa eka jossain muussa laitteessa, ja sit L:kin halus koittaa keinumista. Se pelkäs sitä kamalasti. Keinut oli sellaset, missä on tuet ympärillä (siis kuin syöttötuolissa esim….), joten siitä ei voi pudota. Annoin L:lle vaan pikkuvauhdit, mut A:ta sai keinuttaa sitäkin enemmän.  Sit kysyin koko ajan L:ltä et voinko antaa vähän lisää vauhtia, ja eka se oli peloissaan ja sano et ei. Selitin, et se ei voi putoo siitä, et sen ei tarvii pelkää ollenkaan, ja katottiin kun A:lla oli kovat vauhdit. Lopulta sain lisätä L:n vauhtiakin, ja kun A:n vauhti oli hiipumassa, sanoin, et mennään jo yhtä kovaa ku A! Ja sit L alkokin pyytää, et haluu korkeammalle. Ja korkeammalle! Ja kohta sainkin työnnellä molempia vuorotellen ihan olan takaa. L ei pelänny enää yhtään, vaan oli ihan innoissaan!  Mullekin hyvää käsitreeniä!

 

Aurinko tuntu ihanalta, mutta tiesin et ois pitäny laittaa aurinkorasvaa… Tuli sitten vielä kesän viimesinä päivinä, kylmän kauden jälkeen, topista kunnon uudet rajat!  Tai voihan sitä vielä toivoa, jos muutaman hellepäivän sais ennen syksyn saapumista, mut koko ajan epätodennäkösempää, kun kohta jo syyskuu.

 

Tytöt keinu varmaan yli puol tuntia!  A melkeen koko ajan ku oltiin siel. Sit pikku poika tuli oottaa keinujen viereen, ja nostin tytöt pois. Menivät vähäks aikaa liukumäkeen, mut keinujen vapauduttua halusivat keinua uudestaan. Sit olikin pian aika lähtee kotiin välipalalle, ja sillonhan A ei meinannu irrottaa otettaan keinusta.

 

Mäkin laskin kerran liukumäestä, mut olinkin peloissani!  Tai kun mulla oli lyhyt hame, ja sandaalit, niin pelkäsin satuttavani itteni. Hame viel oli sellast kangasta, et liuku tosi hyvin, joten piti rajottaa vauhtii pitämäl reunoist koko alastulon ajan.

 

Illalla olin kovin menossa juoksee ja suihkuun, mut halusin kirjottaa blogia ajantasalle, ja koht kello olikin liian paljon, joten löhöilyks meni…

 

Aamulla lapset herätti, ja selvis, et ne on menos uimaan, kun D tuli kysyy, mis uimakellukkeet on. Äiti sano maanantaina, et voisin lauantaina mennä mukaan, joten puntaroin, nukkuako vai ei… Päätin, et uiminen on hyvä juttu, koska oisin kuitenki menny kotonakin suihkuun, ja luultavasti en ois saanu enää unta kun olin noussut jalkeilleni.

 

Autoon mahtu, kun otettiin lapset syliin takapenkillä. D tuli mukaan kattomaan ja pukee lapsia, ja mummo ja vaari ja äitikin olivat kaikki tulossa uimaan.

 

£3,50 makso uinti. Aikas paljon… Mut oli tosi kivaa!!  Sain lainata mummon uimalaseja, jotka oli ihan superhyvät!! Itelläkin on hyvän merkkiset uimalasit, mut se ei näköään riitä, niitten pitää myös olla vähän kalliimmat. Suomes ostan kunnon lasit, uiminen on PALJON kivempaa, kun voit vaan laittaa lasit nokalle, eikä niit tarvii sen kummemmin asetella, etteivät vuotaisi. Uin jonkun…puol kilsaa varmaan. Kauemmin en viittiny, koska me kaikki käytettiin samoi lasei, niin piti vuorotella. Sit olin samas altaas mis lapsetki, se oli toisest pääst kuitenki kans syvä. Siel juoksin ja tein muuta vesijumppaa, sekä uittelin lapsiikin väli. A ei pelkää vettä ollenkaan, vaan hyppii reunalta veteen ja polskii muutenkin paljon yksinään. L pitää koko ajan kiinni. Potki kyllä, mut liian hitaasti… Ja kun mä pidin sitä, otin mahan alta kiinni, ja sillon se teki vähän aikaa sekä käsii et jalkoi samaan aikaan, mut meinas napata peloissaan koko ajan kädestäni kiinni. Ja altaaseen tuli aaltojakin, jolloin hyppyytin lapsii siel. L:n suurin ongelma koko hommas taitaa olla, et se ei haluu saada vettä kasvoilleen.

 

Harmitti kun mulla ei ollu mitään läpsyköitä, kun kävelin hallilla. Toivotaan et en saanu jalkoihini mitään. Muutenkin uimahallisysteemi on vähän epähygieninen… Uimaan mennään ilman suihkua (ja uimaaltaassa oli esim. hiekkaa, joten mitä kaikkee muutakin voi olla ollu…) ja suihkutilat on yhteiset miehille ja naisille, joten eipä siinä paljon peseydytä… Minä huuhtelin vaan klooriveden pois, ja menin kotona kunnolla suihkuun. Sitä ihmettelen, kun lapset ei käy ees suihkussa uinnin jälkeen, jos eivät halua… Ja vaikka kävis suihkussa, niin hiuksia ei pestä, joten ne on välillä melkeen viikon klooriveden jäljiltä… Kai niitten tukka on sit niin erilaista, et kestää, mut kun se on muutenkin kuivaa kiharaa, kloori varmaan kuivattaa entisestään…  Vai onkohan kyseessä sit kloori… Voikohan olla jotain muuta… Ainekin haju on nyt mun hiuksissa vaik oon tukkani pessy kotona.

 

Olin tänää lähös tohon viereen kaupoille, mut sit en millään muistanut mitä mun piti mennä ostaa (siis jotain ihan hyödyllistä…=D ) ja sit V:kin tuli käymään, niin en mennytkään…

 

Kauhistus! Sanoin V:lle, et on tullu painoo viis kiloo, ja se sano et oli huomannu!!!!  Nyt meen kävelylle heti tästä päästyäni!!! PIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITKÄLLE kävelylle!!!!!!!!! Juoksee en viitti lähtee, kun en jaksa mennä kaks kertaa päiväs suihkuun.  Ihan nätti päivä on ollu, mut ei niin lämmin, ainakaan enää, et hiki tulis kävellessä. Missäköhän mun kilot näkyy…  No en oo viel huolissani, kun oon aina painoindeksinkin mukaan ollu pituuteeni nähden alipainonen. Ja kyllähän mä peilistä oon nähny kilojen lisääntymisen, mut se on tullu tasasesti vähän joka puolel (mahaan ehkä vähän enemmän…), niin et eipä oo kummemmin häirinny. Ja kun tiiän, et kilot ei oo vaan mun liikkumattomuutta, vaan oon taas nytkin kolmen päivän aikana syöny kolme paketillista suklaapatukkakeksejä…  Joo myönnän… Mut mul on sellanen ihme tapa, et jos oon jotain hyvää ostanu, haluun syödä sen äkkii pois, jotta voin alottaa terveemmän elämän. Kunnes taas sallin itteni ostaa jotain herkkuja, ja usein enemmän kerralla, kun halvemmalla saa… Tääl kun on paljon tarjouksii, et saa toisen samaa kaupan päälle, tai kaks vähän halvemmalla. Eli oon kierteessä. Ja välil ei ees tee mitään mieli, mut tykkään vaan napostella! Hirvee tapa, josta pitäs päästä eroon, mut joka on nyt vaikee toteuttaa tääl, kun tääl on paljon vapaa-aikaa… Siis voisin liikkuu sen ajan, mut en haluu laittaa paljon rahaa urheiluun, kun en tääl niin paljoo rahaa saa, ja kaikki paikat on kalliimpii kun Suomes. Muutaman rullaluistelijan oon nähny kaduil kans, mut en tajuu miten ne voi luistella näil kivilaatoilla! Vai onko jossain kunnon väyliä…ehkä… No mut ois ollu painavaa raahata omat luistimet mukana.

 

Nyt V:llä ei ollu enää pikkulettejä, ja oli eka ihan erinäkönen! Ei kyl oo oma tukka kovin hyväs kunnos… Nin kuin ei D:lläkään… Yks päivä D:llä oli tosi kivasti hiukset ylhäällä kiinni, ja kiharanuttura, mut nyt sil on ollu vaan semmonen ihme tötterö ylhäällä, joka on tummempi kuin muut hiukset, joten oon alkanu epäilee, et se on joku lisäke. Ja varsinkin, kun oon huomannu, et D:n niskahiukset on lyhyet, kuluneen näköset, ja se laittaa ne geelillä ylöspäin muitten hiusten joukkoon. Mut ne repsottaa sielt aina siis… Ja tänään kun äiti sano et voin trimmaa A:n ja L:n hiuksii joku päivä, niin D sano et ei, kun ne on nyt niin nätit… Kysyin et miks ei, kun ne tulee paremman kuntosiks kun vähän tasaa, niin D sano et leikkautti/leikkas ite… hiuksensa, ja sen jälkee ei oo kasvanu…  En tiiä mitä meinas… L:n hiukset tulee kyl olee vaikeet, kun on niin pallopää… Siis hiukset on taivasta kohti… Ei niit voi yrittää leikatessa kammata mitenkään alaspäin, koska ensinnäkään, kampa ei mee läpi paksummasta osiosta, ja ei oo ees järkee yrittää saada tasapitusiks alaskammattuna, kun on sit aina pystys isona pehkona. Otan varmaan pienii tupsuja ja summamutikassa latvoista suunnilleen saman varran.

 

Oon alkanu tykkää kovastikin omasta hiustenväristäni, joka onkin kasvanut monen monta senttiä!  Jossain vaiheessa laitan muutaman ohuen vaaleen raidan joukkoon, et latva ei oo niin huomattavasti vaaleempi, mut muuten annan kasvaa oman värin!  Katotaan sit mitä haluun kun oon taas kotona ja nään uusimmat hiusmuotilehdet!!  Yks huono puoli täs omas väris on, et oon huomannu, et hiukset rasvottuu paljon nopeemmin. Ennen mulla ei oo ollu sellasii ongelmii, kun on aina ollu kuiva päänahka. Ja siis on vieläki, mut nyt hiukset on likaset nopeemmin. Eli kaks ongelmaa, entisen yhen tilalla…  Mietin pitkään, mistä rasvottuminen voi johtuu, et onko vesi niin erilaista, ja koskenko/koskeeko lapset mun hiuksia rasvasil käsil, kun rasvataan lapsii aamuin illoin.  Että mullakin voi mennä kuukaus asian tajuumiseen!! Oon tosiaan laittanu työasiat sivuun mielestäni!  Toivotaan, et ne ohkaset raidat sit auttaa vähän kuivattaa hiusta… Mikä ei taas muuten oo hyvä asia, kun on muutenkin kuiva luonnonkihara hius… Vaikee tilanne…

 

Tääl on ollu huvipuisto nyt torstaista lähtien, ja huomen mennään lasten ja äidin kaa sinne kirkon jälkeen!! Kivaa!!  Ja maanantai saadaan mennä D:n ja V:n kaa karnevaaleille Notting Hilliin! Jotku Caribialais-karnevaalit… Alkaa jo huomenna, jolloin on enemmän koko perheen päivä, ja maanantai on aikuisten. V siis tulee mukan jos saa rahaa… Miten voi olla koko ajan rahapulassa…  Siis ymmärrän jos lähettää rahaa kotiin ja laittaa säästöön, mut se kyllä pistää paljon rahaa ostoksiinkin! Ja se on aina ostamas vaan halpaa, mut kuin paljon joutuukaan pulittaa, jos meinaa viedä kaiken tavaramäärän kotiinsa joskus!!!  Joten en käsitä… Tänään vei pienempii laukkui kolme mukanaan, ja viel on kolme jätesäkkiä ja tietokone!  En oo varma, onko D:lläkää rahaa, kun ottaa palkkansa kerran kuussa, ja viime rahansa lähetti kotiinsa, mut on kyl sanonu tulevansa kuitenkin. Eihän siel mitään tarvii ostaa, jos matkoihin vaan on rahaa… No mennään ainakin D:n kaa!  Kiva mennä, koska en oo koskaan ollu kunnon karnevaaleilla!

 

Nyt kävelee ainakin tunniks!!!!  Hirmu miettiminen vaan, et mihin menis, kun en haluu mennä mihkää syrjäsille tai vieraille paikoille, ja tuttuja teitä joutuu sit kiertää ristiin rastiin, joka on tylsää…  Ehkä kävelen huvipuiston ohi ja katon mikä meno siel on. Mut ei siinäkään lenkis mee kun puol tuntii… Torstaina, illalla, näky huvipuiston valot mun ja D:n ikkunaan. Oli aika myöhään auki… Tai sit vaan testasivat laitteita, eikä ollukaan sillon viel auki.

 

Äiti tuli just mun huoneeseen kysyy, onko mul suklaata jäljellä, kun sanoin siit lihomisestani, et johtuu paljon suklaan syönnistä!  Just söin vikan, et voin alkaa karistaa kiloja, ja äiti pyys mua hakee samal, ku meen kävelee, jotain suklaata kaupasta hänelle.  Tai mietti kyl et popparit on parempi vaihtoehto. No katotaan mitä pyytää kun meen koht hakee rahaa.  Sanoin et alhaalki on keksei, mut oltiin yhtä mieltä, et eivät oo niin herkkuja!

 

Lähi-Tesco on kuulemma iltayhteentoista auki!! Ja jossain on 24h myymälä!! Että kun ollaan Lontoossa!  Onhan meilläkin huoltiksist osa auki öisinkin, mut ei kyl kaupat oo pitempään ku kuuteen lauantaisin.

Yhdeksän tuntia kävelyä!!=)

Eilen menin herättyäni aamiaiselle, ja lapset olivat silloin lähdössä hoitoon. Tai mummo oli kutsumassa niitä, mut A:n hiukset oli laittamatta. D tuli lasten kanssa alas, ja perheen äiti laitto A:n hiukset nopeesti ponnarille. A kun oli kiukutellu koko aamun D:lle, ja sen takia hiukset oli laittamatta. Ja kun äiti oli tekemäs töitä kotona, niin sen  takii oli siihen aikaan kotona. Äiti ja mummo sanoivat, et näin ei sais käydä, lapset ei saa olla myöhässä varsinkaan koulusta. Ja sit ku mummo oli menny lasten kanssa, äiti sano D:lle, et jos lapset kiukuttelee, ne täytyy vaan saada tekemään pakolliset asiat, ei antaa mitään vaihtoehtoja. Niin kuin Saija saa tehtyä. Joopa joo!!  Kyllä mullakin on tosiaankin vielä välillä vaikeuksia! Mutta parempaan päin!  Mä pääsin suht helpolla, kun nyt D on se uusin, niin eivät kiukutelleet mulle niin pitkää aikaa. Tai eihän D nyt viel oo montaa viikkoo ollukaan, et eiköhän se pian tasaannu joka tapauksessa.

 

Me sit juteltiin äidin ja D:n kaa tarkemminkin, miten lapset sais kuriin. Sanoin, et kuulostaa vähän julmalta sanoo, et ei oo lasten kaveri. Äiti selitti sen sillä, et sitä ei pidäkkään sanoo kovin usein (V kyl sano melkeen koko ajan…) Vaan sillon, kun ne tekee jotain, minkä seurauksena joku muu ei olisi heidän ystävänsä. Eli jos ne nyt vaik sylkis tai puris jotakuta, niin se henkilö ei luultavasti ois heidän ystävänsä. Eli, jos ne puris mua, voisin sanoo et en oo kaveri. No äitikin on sanonu sen pienemmästä syystä, mut ehkä me kaikki nyt yritetään keksii muita keinoja. Minä en ainakaan oo käyttäny sitä enää. Ja hyvin on menny.  Eli yritän jatkossakin olla käyttämättä ollenkaan. Äiti perusteli asiaa myös sillä, et varsinkin A:n kohalla pitää olla tiukka, koska muut ihmiset antaa paljon anteeks, kun A:lla on lievä down, vaik ei pitäs, koska se kyllä ymmärtää asiat.

 

No siin jutellessa kello meni tietenkin koko ajan eteenpäin…  Katoin sitä myös koko ajan, mut halusin kuulla keskustelun loppuun asti. Sit joku 9.20 menin suihkuun ja sen jälkeen vaatteet niskaan, pikameikkaus ja tukka ponnarille. Pari kertaa ylös alas juoksemista, kun unohdin koko ajan jotain huoneeseeni, ja halusin ottaa mukaan kaiken mitä tarvisin keskustassa, et pääsisin lähtee sinne heti hammaslääkärin jälkeen. Kotoota lähin joku kymmentä vaille aikasintaan.  No olin minuutilleen kymmeneltä vastaanotolla, ja sit sain kyl hengähtää juoksemisen jälkeen, kun lääkäri ei ollukaan viel valmis.

 

Hammas on nyt kunnossa. Olin vaikee potilas, kun mulla on tosi herkkä nielu…  Mun on pakko niellä koko ajan, koska muuten mulle tulee yökkö-reaktio. Hoitaja sano koko ajan mulle, et hengitä nenän kautta ja sit niitten piti viel laittaa mun kieli pitoon sellasel raudal, vai mikä olikaan…  Mites se nenän kautta hengittäminen siihen nielemiseen vaikuttaa!  Ja jos yritin olla nielemättä, tuli vaan pahempi nielasu vähän ajan päästä kun meinas tulla se yökkö- refleksi. Kesti jonkun 40min. yhteensä… Eka puuduttivat. Se olikin jännää, kun mun mielestä ei laittanu millään piikillä, vaan liikutti jotain työvälinettä rikkonaisen hampaan puolella suussa, ja poski ja huuli puutu sitä mukaan. Sano et voi vähän raapasta, mut ei tuntunu oikeestaan miltään. Puudutus alko vaikuttaa heti. Puudutuksen poistumiseen menikin puol päivää…

 

Hammaslääkäriltä menin siis suoraan metroon ja ajelin Liverpool Streetille. Löysin yhestä oppaasta, että siellä olisi hyvä ostospaikka, Spitalfields. Ärsyttävää aina nousta ulos metrosta vieraalla asemalla, kun saa hetken hakea, et mihin suuntaan pitää lähtee kävelee…  Hetken pyörinkin, ennen kuin oikean paikan löysin. Ja kyse olikin kirpputorista, ja lähellä oli muutama kauppa jotain lahjatavaroita ym. Aattelin et oliko se sit siinä… Oli siis kiva löytää sellanen paikka, mut halusin ihan kauppoihin shoppailee. Etin nimittäin takkia itelleni. Metroasemalle palattuani lähin seuraa kylttejä, jotka neuvo toisiin markkinapaikkoihin. Sit löysinkin mielenkiintosen kadun, pienen sokkeloinnin jälkeen jossain ns. puistossa… joka oli siis keskellä kerrostaloja… Siellä myytiin tavaraa tosi halvalla, ja muuten muistutti ihan etelänmaiden kauppakatuja. Löysinkin sieltä täydellisen takin. Tai melkeen, koska se oli ylhäältä sen verran kiree, et en saanu liikutettuu käsii vapaasti ja alle ei ois mahtunu mitään kovin paksua.  Tosi harmi, koska ois ollu vissiin vaan 12€!! Toisaalta taas en ollu kovin innostunu joidenkin myyjien vaatteista sun muista, kun myynnissä oli esim. piraattilaukkuja… En haluu kannustaa niitten myyjiä…

 

Sit halusin löytää tieni Tower Bridgelle, josta tulikin taas muutaman mutkan jälkeen vähän pidempi matka…  Matkalla Mark & Spencerille käymää vessassa… Siel oli joku siivoojanainen istumassa, ja rupesin miettii, et pitääkö sille sit jättää tippiä…  Mua ennen vessassa oli joku (vessoja oli vaan yks), ja kun hän tuli ulos, jäin muka penkoo laukkuuni, et näkisin, mitä hän tekee.  Sillä välin siivoja menikin vessaan ja en tiiä putsasko se pöntön reunaa vai mitä… Toinen nainen meni ulos sil välil. Sit kun mä olin ollu vessas, siivoja ei enää ollukaan paikalla… Eli äkkii ulos!  Ei kun en ihan oikeest tajunnu, miks se istu siel eka…

 

Sit löysin London Bridgen alle, ja siitä oli viel sen verran matkaa Tower Bridgelle, etten jaksanu kävellä sinne asti. Koska sit haluisin kävellä myös sillan poikki ja tutkii mitä toisel puolel on. Kuvasin kyllä jälkimmäisen London Bridgen luota. Sit etin Bank-metroaseman, jossa nousin metroon, ja Chancery Lanella ulos metrosta. Siellä Liverpool Streetillä ja Bankilla oli ihan hirmusesti pukumiehiä. Mutta kyse onkin kai jostain pankkirykelmästä… Et varmaan on paljon toimistoja… Ja voi olla et perheen äitikin on sit siel töissä…  Jossain siel päin ainakin. Kierrellessä sillä alueella, joka on London Cityä (minkä luin myöhemmin), löysinkin ihan vahingos rakennuksen, josta olin nähny kuvan, mut ei ollu hajuukaan mikä oli. Eli kotona piti tarkistaa, mistä oli kyse. Arkkitehti Norman Fosterin 180 metriä korkea The Swiss Re -tornitalo. Todella upee ilmestys, mut en millään kehannu pysähtyy ottaa kuvaa, kun olin muutenkin niin eksyksissä olevan näkönen.  Ehkä palaan viel uudestaan kuvaa sen joku päivä, sen verran mahtava lasinen (seinät yhtä ikkunaa) torni!

 

Se Chancery Lane -metroasema on sellasen kadun varrella, joka jatkuu myöhemmin Oxford Streettinä. Eka lähin kävelee tietä väärään suuntaan, aivan varmana, et olin menos Oxford Streetille päin. En sit ollu…  Selvis kun aloin ihmettelee, missä kaikki kaupat, ja katoin tienvieressä olevasta karttasta sijaintini. Kun niistä metroasemilta pääsee ulos niin montaa eri kautta ja eri puolille tietä, niin hämäännyin taas siitä, ja lähin väärään suuntaan. Ei kun takas. Sit alko näkyy enemmän ja enemmän kauppoja!  Yhessä kaupassa katoin avaimenperiä, ja se pyörivä, hyllyllä oleva teline, oli tosi reunalla, eikä meinannu pyöriäkään. Kun olin kääntymäs siitä pois päin, koko teline putos lattialle!!!  Miljooona avaimenperää lattialla sen jälkeen…  Pyysin anteeks, ja selitin et se oli ollu tosi reunalla (oli laitettu tosi ahtaasti tavarat) ja aloin kerää niitä, kunnes myyjä tuli kerää ne. Kattelin viel jotain kaupas, ja sit nolona ulos…

 

Sitten löysin yhestä kaupasta aivan ihanat saappaat!!  45€ meni ja saappaat lähti matkaan.  Sellaset ruskeet, ei ihan tasaväriset, pitkävartiset, ohuet sopivan korkeet korot ja terävät kärjet. Koitin niit kaupas ilman sukkaa, kun olin sandaaleilla liikenteessä… Koitin myös kokoo isompaa, joka ihan varmasti ois ollu liian iso sukankin kanssa. Mutta siis nyt nää pienemmät tuntuu ehkä vähän liian pieniltä… Täytyy käydä ostaa ihan ohkaset sukat ja toivoo et saappaat venyis vähän…  Mut on niin upeet, et ei kyl harmita. Ja kun oon ihan varma, et seuraava koko ois ollu ihan liian iso.

 

No muuta en sit löytänytkään, vaik monissa kaupoissa kiertelin. Tai oikeestaan etin vaan sitä takkia. Ja nyt on viel vaikeempi löytää, kun tiiän niin tarkkaan millasen haluun… Mut ei kyl oo mitään vastaavaakaan näkyny. Yks ihan kiva oli, mut ihan eri tyylinen, ja kovin lyhyt oli…

 

Kello oli yli puol kaheksan kun olin kotona. Eli olin ollu matkassa aika kauan… Kiva vaan et tuli käveltyy, liikuntaa!  En kyl ollu syöny päivällä kun muutaman suklaapatukan, mut ei ollu tullukaan nälkä… Kotona sit kunnon ruoka. Tai nopeesti makaronien keitto ja sen kaa tonnikalaa ja ananasta. Jotain vaan nopeesti.

 

On tullu taas sen verren tekstiä jo eilisestäkin, että kirjotan tästä päivästä huomenna.

 

Hei enää viikko ja mun kaveri on tääl ja ollaan juhlimassa!!!!!!  

 

Niin tähän viel kuvat silloista, ja sit teatterista, joka on Oxford Streetin varrella.

Aurinko paistaa!!

Ihana ilma vihdoinki!!! Oon viltillä ulkona hame ja toppi päällä, ja aurinko paistaa!!  Voitteko uskoa!!

Eilen aamulla heräilin ennen kellonsoittoa. Se oli soimassa siis puol ysiltä, koska oli vapaa, mut se hammaslääkäri kello kymmenen. Olin aika pirtee jo heräillessäni, en tiiä herättikö lasten äänet, vai heräsinkö itestäni. Torkuin kuitenkin siihen puolysiin melkeen. Sillon lapset olivat puhumassa isänsä kanssa puhelimessa ja toivat sen mulle ja pyysivät puhumaan, vaik heidän piti puhuu.  Isä tuleekin viikon päästä, torstaina.

Nyt siirryn sisätiloihin, kun on lasten lounasaika. En paljoo täs kerennykään kirjottaa, kun lapsetkin oli ulkona. Kirjota illal taas lisää.

Kellonaika on pielessä, kirjotin tän jo klo 11, mut ei taas suostunu tallentaa sillon…

Hammaslääkäriin =(

Aamulla tunsin aamupalaa syödessä jotain terävää takahampaassani. Menin katsomaan peilistä ja takahampaasta puuttui pieni pala!! Siinä oli pieni vako/kolo!  Ei oo ollu yhtään kipee, en oo huomannu, kun pala on irronnu. Pari viikkoo sit ihmettelin kyl, kun syödessä tuntu välillä jännältä kun purasi siel puolel, mut aattelin et kyseessä on normaali reiän alku.

 

Menin siis täällä hammaslääkäriin iltapäivällä, kun lapset meni poikkeuksellisesti hoitoon vasta lounaan jälkeen. A:lla kun oli silmälääkäri aamupäivällä. D tuli mun turvaks!  Ei kun aattelin, et miten pärjään siel englanniks. No ensin mentiin sellaseen paikkaan, mihin perheen äiti neuvo, mut se oli kiinni. Mummo sano myöhemmin, et sinne ois ollu kaks ovee, mut ei me koitettu sitä toista, kun siinä ei ollu mitään kylttejä, et kuuluis hammaslääkäriin. Lähettiin sit vaan kävelee keskustas, ja kohta jo löytykin toinen. Oon sen toisenkin paikan nähny monta kertaa ja ois mun se pitäny muistaakin. Siinä kun on ikkunoissa isot kuvat erilaisista hampaista, eikä kaikki niin hyvinhoidetun näkösistä…  Siis oon kauhistellu niitä kuvia aina ohi mennessäni.

 

Sisäl yritin selittää mikä mättää, ja et on luultavasti viisaudenhampaassa, joka joka tapaukses poistetaan tulevaisuudes, joten haluisin vaan jonkun kattovan, et voinko oottaa Suomeen asti. Nainen tiskin takana sano eka et pitää varaa aika, mut yritin, et jos joku voi vaan nopsaa vilkasta, niin se sano et lääkäri tulee kohta ja voidaan kysyy siltä. Sit lääkäri otti mut sisään ja sano et tekee (35 punnan) tarkastuksen, et ei voi muuten sanoo mitään. Minkä kyllä arvasinkin… Eikä kyse oo viisaudenhampaasta (mitä epäilinkin itsekin, koska muuten mulla tulis olee alhaalla aika vähän hampaita…  ). Lääkäri oli muuten mieslääkäri, ja jotenkin olin helpottunut, koska Suomessa mulla on paremmat kokemukset mieshammaslääkäreiden työskentelystä.  Kahen eri, ja musta ne on ollu tosi hellävarasii. Tai sit niinä kertoina ei vaan ois muutenkaan ollu pahan tuntusta, ois kuka vaan tehny…  Minähän siis kun vähän pelkään olla hammaslääkärillä…  Tai ei se oo niinkään pelkoa, mutta mua inhottaa kaikki ne äänet ja laitteet ja se että pitää olla suu ammollaan ja en meinaa saada nieltyy kunnolla. Ja hammaskiven poistaminen sekä kuulostaa et tuntuu ilkeeltä. 

 

Eli lääkäri tarkasti mun takahampaita ja otti röntgenkuvat sivuhampaista, molemmin puolin, ja laitto mut sit odottaa hetkeks, kun teki välissä muita potilaita. Ja kai kuviakin piti oottaa… En tiiä, miks suostu ottaa mut siihen väliin, jos oli kiire, kun sitä pahoittelivatkin. Sillon kun mentiin sisälle, siel ei ollu ketään oottamas meiän lisäks, joten luulin et lääkäril ois hyvää aikaa, varsinkin kun pyysivät sit heti jäämään oottaa hetkeks. No sit kun lääkäri otti mut uudestaan sisään, se sano et rako täytyy täyttää, et muuten se pahenee seittämäs kuukaudes, ennen ku pääsen Suomeen. Sit se sano et voi tehdä sen tänään, mut huomen ei ois niin kiire. Mullehan oli ihan sama, kun ei kerran mitään kipuja oo, joten huomenna klo 10am. Se kysy, mikä aika mulle käy, ja sain ihan ite valita… Ihme paikka… Otti mut vaan siihen väliin, ja huomisen ajankin pystyin ite valkkaa… No kiva saada asia heti pois päiväjärjestyksestä. Vaikka joudun siitä karvaasti maksamaan myös!!  Kysyin hintaa, ja lääkäri sano, et hampaat vois myös puhdistaa ja kiillottaa/hioa… Mitä en ymmärtänyt. Koska olin just kolmisen kuukautta sitten (kai, mut ei paljoo enempää ainakaan) siel hammaslääkäris, eikä puhunu, et tarvis mitään semmosta…  No sen hinta ois siis  £46,50. Sit ite kolontäyttö. Se on pakollinen, ja sen hinta on £95!!!!  Eli kun puhdistus nyt ei oo pakollinen, ja Suomen lääkärit ei siitä mitään oo maininnut, niin saa puhdistukset ja kiillotukset jäädä!! Hammaslääkärissä käyntini tulee siis tän päivän tarkastuksineen maksamaan noin 190€!!!!!  Eli väännetäänpä vielä markkoihin, noin 1100mk!!! No ei mitään enää oikeen voi verrata markoissa, kun eurot on nostanu hintoja tosi paljon. Mullahan ei oo siis mitään hajuu, kuin paljon Suomessa yksityiset hammaslääkärit velottaa, mut niistä ainakin saa jotain takas. Toivon todella et saan näistä rahoista jotain takas, kun palaan Suomeen…  Siinä teille hampaita!

 

Ennen hammaslääkärireissua oltiin siis L:n kaa kotosalla. Ennen lounasta D sano menevänsä ostaa puhelinkortin. Sit mummo tuli A:n kaa kotiin, olivat olleetkin lääkäril tosi kauan. Mummo kysy, et missä D on, ja kukas laittaa lounaan, jos se ei oo valmis. Kello kun oli kymmentä vaille 12, ja mulla ei ollu mitään hajua lounaasta… Mä olin luullu et mummo tulee aiemmin tekee, tai et jääkaapis on jotain valmista, jonka D laittaa. Koska jos mun tarvii jotain tehä, joku sanoo siitä mulle. Kysyin sit mummolta mitä pitää tehä, ja laitoin perunat kiehuu. Kastike oli jääkaapis kyl valmiina. D oli tullu kotiin sil välil, kun olin hakemas lapsii yläkerrast syömään, joten en kuullu mitä mummo sil sano. Ei ainakaan kovin huutanut, kun ei ylös kuulunu!  Myöhemmin D sano, et oli kokonaan unohtanu laittaa perunat kiehuu, ja oli sit viel joutunu menee ostaa puhelinkorttii kauempaa, kun lähipostis ei ollu, ja siel muual oli sit ollu pitkä jono. Ja että mummo oli ollu tosi vihasen olonen, ja kun hän sanoi olevansa pahoillaan, mummo sano että hänen pitääkin olla pahoillaan… Toivottavasti mummon ei tarvii ikuna suutahtaa mulle…  =) Ja mummo pääs sanoo D:lle viel siitäkin, et lastenhuoneen ikkuna oli liikaa auki, et lapset voi kurkottaa sieltä ja pudota. D kun oli jättäny sen niin auki, ku ne oli L:n kaa vilkuttanu aamusella A:lle, kun se lähti sinne lääkärille. No onneks D otti asian vähän huumorilla, mikä oli ihan hyvä, ei nyt ollu kyse mistään hirmu vakavasta. Lapset sai ruuan 15 min. myöhässä, ja me oltiin melkeen koko ajan L:n kaa, kun se oli huoneessaan, joten ei ois kerenny putoo mihkää. Ja se ikkuna ei ollu mitenkään kunnolla auki kuitenkaan, L:n ois tarvinu tosiaan tunkee ittensä sinne ulos.

 

Lounaalla L ei meinannu syödä, mut söi sit kun syötin. Ja syötin, koska niil oli kiire hoitoon. Myös illalla L sai kiukkukohtauksen. Päivällisen jälkeen tytöt katto telkkaria, ja sit kun D meni sanoo, et on kylvyn aika, L rupes itkee. Sano haluavansa syödä hedelmät, joita ei ollu halunnu päivällisen jälkeen. D kanto huutavan L:n ylös, ja laitoin L:n huoneeseensa yksin rauhottumaan, kun ei suostunu tulee kylpyyn. Myöhemmin menin riisuu L:ää ja se alko huutaa uudestaan, kun ois halunnu ite ottaa vaattensa pois. Kun D sai L:n nätisti kylppäriin (mä olin pesemäs A:ta), L ei suostunu pesee hampaita, ja nojaili muhun. Sanoin et mä voin kylvettää, mut nyt D pesee hampaat. Toimi jotenkin. Mä olin rasvaamas A:ta kun D koitti saada L:n kylpyyn. L muisti varmaan, et lupasin kylvettää, kun sano et Saija kylvettää hänet, joten mä kylvetin sen, kun kerran lupasin. Ja siit eteenpäin kaikki menikin taas normaalisti. Ja puhuttiin viel L:n kaa asiasta. Kun sanottiin et hän oli ollu hyvin tuhma, hän ite sano et ei, kun hän oli ollu vaan vähän tuhma!

 

Toi on niin ihme, kun L on ikäistään paljon vanhemman olonen yleensä, mut kiukuttelee kuin ikäisensä.  L juttelee ja kyselee paljon kaikista asioista, ja nyt opiskelee jo lukemistakin mummon kanssa, vaik täyttää vast kolme ens kuussa. On niin pikkuvanha. Mut sit kun saa känkkäränkän, on ihan mahoton. Siihen ei saa kontaktii hetkeen, kun se menee makaroniks lattialle, ja huutaa vaan.  No onneks noita ei nyt kovin usein oo.

 

Se on kans ihme, et tänään kun A söi sekä lounaan, että päivällisen mukisematta, oli sit L vuoro kiukutella lounaan kanssa.  Hän joka syö aina kaiken ja pyytää vielä lisää!

 

Yritin niitä kouluja eilen katella, mut mieluummin ehkä menisin sit jotain muuta opiskelee ku niit uutis juttui… Mut esim. kaikki englannit on jo alkanu. Et ei ihme, et en oo löytäny aiemminkaan niitä myöhemmin alkaneita, kun siel ei oo tosiaankaan niin paljon kursseja, mitkä kiinnostais… Ja kun en haluis mihkää kauemmaskaan lähtee. Vaikeeks menee. Vai teenkö mä asioista vaikeita…en kai nyt sentään?  Se on kuitenkin maksullinen kurssi, ja jonkun 15 vko pitkä, joten en ihan mitä vaan viittis mennä koittaa…

 

Tänään meinaan mennä ajois nukkuu, klo 22 varmaa. Mullahan on huomen vapaa, mut haluun rytmin niin, et oisin taas itestään hereil klo 7 aamul. Tänäänkin kun oli pakko ottaa päivätorkut. Tai tossa viiden aikoihin, ennen ku lapset tuli kotiin. Nyt oon jo pessy hampaat ja naaman, joten oon kyllä ajois valmis! Ja käytin hammaslankaakin pitkästä aikaa!  Munhan pitäs käyttää sitä useesti, koska mulle tulee hammaskivee helposti. No tänää tää hammaslääkäri tääl sai mut taas innostuu, jos muka hampaani on jonkun puhdistuksen tarpees!

 

Nyt katon, et mihin voisin huomen, vapaapäivänä, suunnistaa. Ilmoista ei oo hajuukaan… Tai aurinkoisempaa ne on luvannu, mut niin piti olla kai jo tänäänki, mut oli pilvistä, ja illal sato vähän rankemminki. Noi säät on ollu niin vaihtelevia. Saman päivän aikana on eka tosi hienoo, ja yhtäkkii ripsauttaa sadekuuron niskaan. Tai yllättää toisinpäin, eli on luvannu sateista, ja oot pukeutunu sen mukaan, kun aurinko sitten lämmittääkin ja sul on liikaa päällä.  No tällasia säitä mä alunperin Englannissa odotinkin, viime kuun helteet oli tosi yllätys.

 

Tekstissä on nyt se aika, kun ekan kerran tänää aattelin kirjottaa, mut meninkin päikkäreil, kun alko niin väsyttää.  Eli nyt kello on jo yli yheksän illal.

Grr

Mulle oli tullu puhelinlasku, ja se 17 sekuntii, minkä puhuin perheen äidin kaa lentokentäl (mikä oli turha, kun oli ihan vieressä sillon) makso mulle yli neljä euroo. Eikä sekään viel mitään, mut sit pankista oli soitettu mulle yks päivä kolme kertaa ja jätetty viesti, joten oletin et kyseessä on jotain tärkeetä. Vastaajan kuuntelu tuli maksaa mulle 8 euroo… Ja siinä viestis ei sanottu kun että mun pitää soittaa takas numeroon se ja se. Sit loppujen lopuks niil ei ollu mitään asiaa!

 

Loppupäivä täällä meni ihan ok, jonkun verran lapset vänkäili. Nyt en enää tiiä miten niitä komennan, kun mietin koko ajan et ei saa olla turhan ankara… Kai mä keinoni keksin.

 

Kello on vasta vähän yli yheksän, ja aattelin mennä jo nukkuu, mut sit muistin, et Lost tulee kymmeneltä. Haluisin sen nähä… Et ei sit tänäänkään kovin ajois petiin.

D:n kertomuksia

Eli D:n jutut kuuluu viihteeseen.

 

Mä otin (huonosti nukutut) päivätorkut ennen lenkkiä. Sit se lenkki, mitä luulin odotettua pidemmäks, olikin odotettua lyhyempi! Mulla meni, postissa käynnin sisältäen, noin 40 min. ku kiersin sen! Aattelin et menis tunti, puoltoista!!

 

Ilma ei tuntunukaan niin lämpimältä kuin näytti!  Kyllä siel lyhythihasel pärjäs, mut ei se tuntunu kovinkaan lämpimältä. Ihme, koska mun mielestä Suomessa tuntuu aina lämpimältä, jos lämpö on +30… Loppumatkasta, noin 200m…pilvet väisty auringon eestä hetkeks,ja sillon lämmitti ihanasti.

 

No kun tulin kotiin, D jutteli puhelimes. Joko miehensä kanssa, tai sit sen jonkun muun miehen kaa, joka "ahdistaa" sitä myös. Tai ainakin puhu siel jotain, et se stressaa häntä, ja se joku on nyt pari kuukautta myöhässä, et nyt hän on täällä.

 

Puhelun jälkeen D alko puhuu mulle, et hänen kummityttönsä oli nähny miehensä kävelevän exänsä kanssa käsikkäin, ja soittanu siitä yöllä (kello on siel eri ajassa). Sit ukko oli soittanu myöhemmin ja ihmetelly mistä D voi tietää asioista, sekä sanonu et rakastaa D:tä. Ja siin sit juteltiin, tai D jutteli ja mä kuuntelin, kaikenlaista. Jutuista tekee viihdettä se, et D kertoo ne niin elävästi. Näyttää aina samalla käsillään tai ilmeillään, miten asiat on tapahtunu!

 

Selvisi siis kuinka hän oli mennyt naimisiin vasta viime vuonna, vaikka olivatkin olleet 15 vuotta yhes sitä ennen. Yks lapsi on tän miehen ja toisten lasten isä on Amerikassa. Ja D haluais lähtee täältä Englannista seuraavaks vaikka Amerikkaan, haluis nähdä maailmaa, ennen kuin palaa kotiinsa. Kysyin, et eikö siihen tarvita taas lupia lisää,kun menee toiseen maahan ja D sano et tänne ei tarvii, mut esim. Amerikkaan tarvii. Tai et Englantiin ei tarvii, jos ei oo tehny mitään väärää tai jotain… No en ihan käsittäny, koska sit D selitti et oli tullu tänne jo viime syksynä jonkun muun kaa, ja sai olla vaan viikon, kun niitten tarinat poikkes jotenki toisistaan, tai jotai… Ja ne vei kai D:n passin. Sit piti maksaa satoja niitten dollareita, et sai jonkun mitä tarvi et saa taas tulla… Jää vähän jutut puolitiehen kun en ihan kaikkia sanoja tajuu, sori.  Ja nyt kun D oli tällä kertaa tullu tänne, oli tarkastettu asiota jonkun kolmen tunnin ajan. Oli eka ollu koirat nuuskimassa. Sit ruumiin tarkastus, jossa D olikin hämmästyttänyt repäsemällä vaatteensa vauhdilla pois rintsikoita myöten,kun ei kerran ollut mitään salattavaa ja halusi vaan pois kentältä nopeesti.  Oli siinä virkailijat saaneet vähän pyytää hidastaa vauhtia.

 

Sit D puhu siitä, kuinka täällä kaikki on hidasta. Tarkotti, että kun kotimaassaan käy töissä ja sen lisäksi hoitaa kodin ja neljä lasta ja sitten on vielä mukana/seuraa urheilua ja politiikkaa. Joten täällä on ymmärrettävästi paljon vähemmän tekemistä. Mutta nyt siis selvisi syy, miksi D tekee koko ajan jotain siivoomista ja saa kaiken valmiiksi niin nopeesti!  Sekin ihmetys selvisi, kun halusi siivota autotallin/varaston uuteen uskoon! Ja nyt paljasti, et hyvä kun ei keittiössä alkanut joku päivä raijaa sohvaa ja keittiön pöytää eri järjestykseen, kun ei oo täl hetkel järkevästi sijotettu!  Mut tossa mä oon kyllä samaa mieltä, et pöytä ja sohva ei oo ehkä ihan parhaalla tavalla. Jos sohval istuu porukkaa, ja vaik ei istuskaan, pöydän toiselle puolelle, seinän viereen, on vaikee mennä istuu. Ja seinäs on punasii viiruja, kun tuolin selkänojat kolahtaa siihen aina ja värjää. Yks päivä mietin itekin mielessäni, et oisko niille parempaa järjestystä, mut ei kyl olis tullu mieleenkään alkaa siirrellä niitä!  Ja olkkarinkin järjestyksen D oli mielessään jo muuttanut. Alakerran sohva ois siel ehkä parempikin sen mielest. Ja joo, minä oon miettiny myös samaa.

 

No nyt en siis tunne syyllisyyttä niin paljon siitä, et D kerkee tehä kaiken ennen ku mä mitään tajuun, koska se nauttii siitä selvästikin.

 

Piti vaan nopsaan kirjotella vähän, mut tulikin ihan kiitettävän pitunen sepustus. Illal ehkä lisää.