Mun piti niin siivota tänään…  Mut kun innostuin nyt täst kirjottamisest taas!  Kivaa muistella reissuu! Ja mulla on ihan hirmu ikävä tyttöjä! =/ Ne on kuin pikkusiskot! Oon soitellu niille muutaman kerran. Ja en nyt muista oonko tänne aiemmin kirjottanut (en ehkä, kun en paljoo oo kirjotellu), että mulla on matka Lontooseen syyskuuks! Ootan sitä koko ajan vaan innokkaammin sen lähestyessä! Aattelin Suomeen tullessa, et meen käymään tuolla kerran vuodes suunnillee. Taitaa mennä niin, et kaks kertaa vuodes! Aina syksyl ja kevääl, sillee, kun siel on lämmin, ja tääl ei enää/vielä. Tulee samal pitempi kesä itelle! =)

Juu no siis mennään helmikuun 5. päiväs, joka oli maanantai. Yliopistol ois ollu sellanen ilmanen yhen päivän enkun kurssi. Oltiin menos J:n kaa, mut se joutuki menee töihin. En sit yksinään menny. Ja hankalaks ois vähän mennytkin, koska kurssi ois kestäny niin pitkään, et oisin joutunu jättää sen kesken, kun ois pitäny kiiruhtaa hakee A koulust.

(Hei tää kirjottaminen alkaa olla taas aika nopeeta, kun kirjottaa pidempiä aikoja! 😀 Lontoossa ollessa kun tuntu, et olin tosi nopee kirjottaja koneel, kun kirjottelin suunnilleen joka päivä.)

Aamul ku kylvetin L:ää, se joi leikkikannuillaan muka teetä siellä kylvys. Sanoin, et nyt pitäis nousta sieltä, että ollaan valmiita ja tarvii mennä kouluun. Se sanoi, että hän sitten jättää teen myöhemmäksi! Hahah!

Oisko A ollu kipeenä tänä päivänä… En nyt muista miks mentiin lääkäril, mut siel siis käytiin. Vai oisko käyty vaan uusii resepti… Yleensä en tehny niit reissui lasten kaa, enkä ainakaa autol. Mut ehkä oli tosi huono ilma. No kuitenkin autolla menin, ja olin parkkeeraamas sitä. Siinä mittarilla oli pysäköintitarkastaja juttelemas jonkun kanssa. Kun menin maksaakseni, se sano, et mittarit on rikki, et pitää vaan kirjottaa lappu tuulilasiin. Siihen vaan et monelta on tullu, ja et mittari on ollu rikki. Sillä tarkastajal ei ollu ylimääräst paperii tai kynää. Toivoin et autost löytyis jotain. Kynä, jes! Ja nenäliinoja!!! Hahah! Siihen sit rustasin tiedot!

Kun lähettiin parkist myöhemmin, menin ihan sekasin, et onko yks vai kaks suuntanen tie. Kun kaikki autot tuntu olevan samaan suuntaan parkkeerattu. Meninkin sit hetkeks vastaantulijoiden kaistal, kun olin kääntymäs sinne suuntaan, ja aattelin sen olevan kääntyvien kaista. Kunnes joku oli kääntymäs sielt vastaan! Onneks pääsin hyvin omalle kaistalleni!!! 🙂

Törmäsin muuten ihmisiin, joita olin nähny aiemminkin. Alkaa pikku kyläsemme tulla tutuks…! 😀

Menin illal aerobickiin. Puolalaisohjaaja käveli mun kaa samaa matkaa, kun se meni meiän lähel olevalle asemalle. Meil oli matkal suomen tunti! No kun se oli taas menos Suomeen, peukalokyytimatkalle tällä kertaa, niin kyseli, miten kaikkee sanotaankaan suomeks. Kuulosti itestäkin tosi hassulta ja vaikeelta, kun sanotaan "minun nimeni on"!! HAHAHA! Niin paljon n-äännettä, et meni ihan kieli solmuun meil molemmil, ku toistettiin kauan samaa! 😀

Tiistaina, 6.2., mentiin päiväl L:n kaa hedelmäostoksil, rattailla, länteen. Sama koju, missä tehtiin aiemmin ostoksii, kun L kävi siel pissalla. Taas L sano, et haluu pissalle! =/ Kysyin, jos vois oottaa kotiin asti, kun just kotona oli käyny ennen lähtöä. Ja hyvin pystykin oottaa.

Kun maksoin ostoksii, laitoin niit siinä samal rattaisiin. Yhtäkkii rattaat kaatu hirveellä ryminällä taaksepäin, kun L nousi niistä yllättäen! =/ Sanoin, et mee istuu, et rattaat on niin painavat, et et voi nousta niistä. Se meni, mut nousi viel uudestaan! Ja rattaat kumoon toisen kerran…! =/ No kun oli niin paljon painoo niis kahvois, mihin hedelmäpusseja ripustin.

Kun käveltiin kotiin päin, joku kodittoman näkönen käveli samaan suuntaan pitkän matkaa. Se heitti mukinsa tielle. Sit se jäi kattoo yhen liikkeen ikkunaan koruja! Ja tutki myös yhen rakennuksen jotain nimikylttiä. Oli jotenkin hassua. Siis varsinkin se korujen katselu, koska se oli sen näkönen, et ei käytä sellasia koruja…

Ihan tosi paljon oli matkalla koirankakkakasoja! Siis ja keskel tietäki! Oli aika inhottavaa. Ja kun iltaisin kävelee pimees, niin mihin sitä astuukaan…! =/ Kaikkee sitä huomaa ja miettii…! 😀

Lähikauppamme ohittaessa, siinä sen eessä, oli auto parkis, jossa mies istu ratin takana ja joi kaljaa!!!!!!!! Mua niin raivostutti! Varmaan muis mais on yleisempää, ku Suomes, juoda vähä ottaneenakin… =/

Kotosalla A hävis johki. Se oli menny G:n huoneeseen. Yritin avaa ovee, mut en saanu sitä auki. Aattelin et se istuu siel oven takana. Mut ei istunu. G:n kaapin ovi oli auki ovee vasten ja sen takana oli tuoli! No yritin sanoo A:lle, et siirtää tuolia, mut ei siirtäny. Pähkäiltii G:n kaa, et mites saadaan ovi auki. No mä sain tungettuu käteni oven väliin ja siirrettyy tuolia vähäsen, jolloin ovet anto periks. Mietittiin, et miks A sinne oli ittensä lukinnu, ja miten ees onnistunu siinä. A istu siinä sitten G:n sängyl, ja sipsipurkki vieres! Se oli nähny, et G:llä oli sipsei kaapis, ja oli sit tuolin avulla kiivenny ottaa ne sielt.

Illalla menin J:n luo, ja tarkotus oli mennä Chinaan, keskustaan, myöhemmin. Promo sit vaan lähetti viestii, et paikka ei ookaan auki sinä päivänä. Ihmeteltiin miks, mut se ei enää vastannu siihen. Soitin matkalla toiselle promolle, joka selvensi, et niille oli tullu uhkasoitto, et siel tulee olee ammuskeluu!!!!!  Ei Lontoos törmänny tavallisiin kapakkarähinöihin, mut sit sattuu tällasii!!! Uskomatonta. kysyttiin sit, et mihin kannattais mennä, kun ei haluta olla myöhään, joten ei haluttais maksaa mihkään paljoo sisäänpääsyy. Se sano, et kannattaa mennä Sport Cafeen. Kuulosti vähän erikoiselta menomestalta, mut sano, et se on just tiistaisin hyvä paikka, muuten onki erilainen. Ja et kuulemma nähään heti sen eteen saavuttaes mistä hän puhuu. No sinne sit. Se oli aika lähel Piccadillyy, joten hyvän matkan päässä.

Paikalle saavuttaessa tosiaan tiedettiin, mitä paikkaa herra tarkoitti. Jono oli valtava, monia metrejä! Palloiltiin vähän aikaa siin lähel ovee, kun mietittiin, et kauankohan kestää jonottaa, ja halutaanko sinne sit. Sitten mukava ovimies näytti, et tulkaa tänne. Se kysy, minne ollaan menos. Sanoin, et ehkä tänne. Se sano, et ei muista meitä, ja sanoin, et hyvin mahollista, kun ollaan ekaa kertaa siel!! J kysy, paljon on sisäänpääsy. Mies sano, et päästään siit jonon ohi, mut pitää maksaa se £5 sisään kyllä. Olin J:lle, et mennnäänkö sisään sit. Se lähti kävelee siitä, ja kysyin et mihin meet. Se oli menos jonoon, ku ei kuullu et päästään siit suoraan. 😀 Sit se oli et aaaa, et mites nyt noin. No joskus se menee noin! ;D

Koska olin alunperin menos Chinaan, tunsin itteni ylipukeutuneeks tonne "pubiin"… Niin, ja mulla oli taas rikkinäiset sukkahousut!!!!!  No kun sillon ku käveltiin sinne pubiin päin, kaaduin yhes jalkakäytävän reunas. No kun se menee suojatielle sillee alaspäin, se jalkakäytävän reuna, ja mulla oli ihan mielettömän liukkaat korolliset saappaat. Se oli huvittava tilanne, kun mä vaan tipahdin yhtäkkii, kun kenkä lähti liukuu alta! J meinas, et mihin katosin! Hahah! Ja tottakai tlanteelle sattui olemaan muitakin todistajia!!  ;D

Pubis piti päästä het vessaan kääntää sukkikset toisin päin, koska repeymä oli just polven kohalla eessä. Polvi oli siis myös auki… =/ No mutta takana toivoin repeymän jäävän huomiotta. Mitä nyt muutenkin oli ärsyttävän silmäänpistävä olo, kun oli mekko tollases paikas…

Osa pullojuomist oli tosi halvalla ja mä sit päätin koittaa juoda kaljaa. =/ yääk… No, ei kun tää oli oikeestaan aika hyvä (siis kaljaks!), minkä otin, Carlsberg. Siin sit olikin mun juomiset. Tanssittiin, ja oisin halunnu jo kohta kotiin (vaik oli kyllä tosi kiva mesta, mut töitä aamul), mut J:llä oli siinä tanssiseuraa, niin lähettiin vähän myöhemmin kuin piti. Näytin varmaan huvittavalta mekossani, rikkinäisissä sukkiksissani, ja istuessani väsyneenä tanssilattian reunassa olleella pöydänreunalla. Joku siitä sanoikin!  

Kotimatkalla pysähdyttiin bussilla kebabille puolessa matkan. Aina nälkä yöllä…!  Sinne kävellessä meinasin kaatuu taas samanlaisessa kohassa suojatielle mennessä!!!! Tappokengät! Huii!!

Ja että sitten taas semmonen reissu. 😀